Mammutin paluu on hieman lähempänä

Marraskuussa on uutisoitu kahdesta eri yrityksestä palauttaa villamammutti Mammuthus primigenius edes jossain määrin elävien kirjoihin. Villamammutti oli Pleistoseenikauden lopulla erittäin laajalle levinnyt norsueläin, jonka levinneisyysalue käsitti Euroopan, pohjoisen Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosat. Laji hävisi hyvin nopeasti, ja oli lähes sukupuutossa 10 000 vuotta sitten. Viimeiset mammuttipopulaatiot säilyivät Saint Paulin saarella sekä Wrangelinsaarella vielä tuonkin jälkeen. Wrangelinsaaren populaatio hävisi mahdollisesti vasta 4000-5000 vuotta sitten.

Ensimmäinen uutinen tuli venäjältä. Lähinnä venäläis-korealainen ryhmä tutkijoita – kiistellyn korealaisen genetiikan tutkijan Hwang Woo-sukin johdolla – on aloittanut Siperiassa yrityksen eristää kokonainen tuma ja ehjää DNA:ta vuonna 2013 löydetyn, erittäin hyvin säilyneen mammutin ruhosta. Puheet olivat yltiö-optimistisia, sillä muutama päivä myöhemmin tapahtui paluu maan pinnalle: tutkijaryhmä  ilmoitti, että ensimmäinen yritys oli epäonnistunut.

Tehtävä onkin erittäin vaikea, jos ei mahdoton. Useat muut tutkijat huomauttavat, että tuhansia vuosia vanhasta – vaikka miten hyvin ikiroudassa säilyneestä – ruhosta on mahdotonta löytää ehjää DNA:ta, saati sitten kokonaista ja toimivaa tumaa. Tutkijaryhmä ei kuitenkaan aio luovuttaa, vaan jatkaa yrittämistä.

Vaikka ehjä DNA:ta löydettäisiinkin, niin toimivan genomin rakentamiseen menee joka tapauksessa vuosia. Nykyteknologialla tehtävä saattaa olla jopa mahdoton. Ja senkin jälkeen mammutin kloonaamiseen on pitkä matka. Mammutin genomi tulisi siirtää aasiannorsun munasoluun, niin että aasiannorsunaaras toimisi mammutin sijaissynnyttäjänä. Tehtävä voi teoriassa onnistua, sillä villamammutti ja aasiannorsu ovat hyvin läheistä sukua keskenään, ja lajien välillä eroa DNA:ssa on ilmeisesti vain 2 %. Kuitenkin nykytiedoilla onnistumisen mahdollisuuksia on pidettävä erittäin pieninä. Toistaiseksi mitään muutakaan sukupuuttoon kuollutta lajia ei ole onnistuttu palauttamaan kloonaamalla, ja hitaasti lisääntyvän norsueläimen kloonaminen on varmasti vaikein mahdollinen tapaus.

Ehkäpä uutiset Siperiasta saivat aikaan toisen julkitulon mammutin tiimoilta. Harvardin professori George Church tutkimusryhmineen on lähestynyt asiaa toisella tavalla. Church ilmoitti, että he ovat siirtäneet aasiannorsun soluihin mammutin geenejä, jotka on yhdistetty kylmänsietokykyyn, paksuun turkkiin ja ihonalaiseen rasvaan. Tämän seurauksena on saatu täysin toimivia norsun soluja, joissa on toimivia mammutin geenejä – tosin toistaiseksi toimivia vain laboratoriossa.

Koska aasiannorsu ja villamammutti ovat lähestä sukua keskenään, on teoriassa mahdollista muuttaa vain niitä geenejä, jotka näiden kahden lajin välillä ovat erilaisia. Ajan kanssa näin saataisiin pikku hiljaa rakennettua mammutin kaltainen, pohjoisille leveyksille sopeutunut norsu. Teknisestihän millään nykyään tunnetulla keinolla ei ole mahdollista saada takaisin täysin alkuperäistä mammuttia, kaikilla menetelmillä uuteen lajiin jäisi jonkin verran norsua.

Yritykset palauttaa mammutti ovat saaneet aikaan ristiriitaisen vastaanoton, kuten oli toki odotettavissa. Osa tutkijoista pitää yrityksiä epäeettisinä, voimavarojen tuhlaamisena ja jopa vastuuttomina tilanteessa, missä nykyisetkin norsulajit ovat uhanalaisia. Kritiikki on monin osin perusteltua, eikä sukupuuttoon kuolleen lajin palauttaminen todellakaan ole eettisesti yksiselitteistä. Tämä kritiikki ja lajien palauttamisen etiikkaan ansaitsevat perusteellisemman käsittelyn, ja asiaan varmasti palataan tässä blogissa myöhemmin.

Toisaalta on täysin selvää, että mammutti hävisi maapallolta ihmisen takia. Ihmisen metsästyksen aiheuttama paine oli hitaasti lisääntyville villamammuteille liian suuri, ja laji kuoli sukupuuttoon. Sama kohtalo oli myös lukuisilla muilla, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikan kaukaisella norsujen sukulaisella mastodontilla. Tällä perusteella voidaankin ajatella, että mammutin (ja muiden ihmisen takia hävinneiden lajien palauttaminen) on ihmiskunnan jonkinlainen moraalinen velvollisuus.

Uskon, että jossain vaiheessa sukupuuttoon kuolleiden lajien palauttaminen onnistuu. Vaan onko maailma vielä valmis mammutin uuteen tulemiseen?

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s