Mitä uhanalaisuus tarkoittaa

Uhanalaisuus ymmärretään usein väärin tai puutteellisesti. Kansalaiskeskustelussa tunnutaan monesti kyseenalaistamaan tiettyjen lajien uhanalaisuus, kun laji on edelleen melko runsaslukuinen tai yleinen naapurimaassa. Tämä kirjoitus yrittää valottaa, mitä tarkoittaa kun laji on uhanalainen.

Uhanalaisuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että eliölajilla on riski hävitä sukupuuttoon, mikäli lajiin vaikuttavat uhkatekijät eivät muutu. Uhanalaistarkastelussa laji on perustaso, mutta myös alalajien, vielä alempien taksonien tai jopa populaatioiden uhanalaisuutta voidaan arvioida. Kuten myöhemmin selitetään, uhanalaisuudessa on useita tasoja, joten kaikilla uhanalaisilla lajeilla ei ole yhtä suurta häviämisriskiä. Uhanalaisuuden arvioinnissa on kaksi merkittävää tasoa: kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN arvioi lajien uhanalaisuutta globaalisti, koko maapallon mittakaavassa. IUCN ylläpitää ns. punaista listaa, eli listaa uhanalaisista lajeista. Kansallisvaltiot taas arvioivat uhanalaisuutta omalla alueellaan; jokainen valtio on vastuussa oman alueensa luonnon monimuotoisuudesta, joten uhanalaisuuden arviointi myös valtiotasolla on tärkeää. Uhanalaisuutta saatetaan arvioida myös vielä suppeammilta alueilta, kuten maakunta- tai osavaltiotasolla.

Uhanalaisuuden arviointi vaatii riittäviä tietoja arvioidun lajin biologiasta, sekä tietoja lajin levinneisyydestä, populaatiokoosta sekä yksilömäärän muutoksesta. On tärkeää ymmärtää, että uhanalaisuusarvio on tutkijoiden ja asiantutijoiden tekemä tieteellinen arvio lajien sukupuuttoriskistä – ei minkään poliittisen agendan tulosta eikä yleisen mielipiteen päätettävissä. Uhanalaisuuden kriteerejä on kehitetty 80-luvun lopulta lähtien IUCN:n toimesta, ja IUCN kriteerit hieman sovellettuna ovat olleet Suomessakin käytössä aina vuoden 2000 uhanalaisarviosta lähtien. Kriteerit ovat toimivia suurimmalle osalla lajiryhmistä, vaikka ehkä helpointa niitä on soveltaa eläimiin.

Uhanalaisuuteen vaikuttavat kriteerit on esitetty lyhyesti alla; tarkemmin kriteeristöä on selvennetty mm. IUCN:n toimesta tai Suomen lajiston uhanalaisuusarvioissa johdanto-osassa. Laji on uhanalainen, jos jokin alla olevista kriteereistä täyttyy. Monilla lajeilla täyttyy useampi kuin yksi kriteeri. Populaatiokoosta tai yksilömääristä puhuttaessa useimmiten tarkoitetaan lisääntymiskykyisten yksilöiden määrää

A) Populaation pieneneminen. A-kriteerissä on useita alakohtia, mutta karkeasti ottaen laji on uhanalainen, jos populaatiokoko on pienentynyt (tai tulee pienenemään) vähintään 30 % kymmenen vuoden tai kolmen sukupolven aikana (kumpi on pitempi ajanjakso). Mitä enemmän populaatiokoko pienenee, sitä uhanalaisemmasta lajista on kyse.

B) Suppea maantieteellinen levinneisyys- tai esiintymisalue. B-kriteerin mukaiset uhanalaiset lajit esiintyvät suppealla alueella ja lajin osapopulaatiot ovat pirstoutuneita tai voimakkaasti vaihtelevia. Mitä suppeampi esiintymisalue, sitä uhanalaisempi laji.

C) Pieni ja jatkuvasti taantuva populaatio. Laji on uhanalainen, jos yksilömäärä on alle 2500 ja populaatio on taantuva, useaksi pieneksi osapopulaatioksi pirstoutunut, yksilöiden määrä suuresti vaihteleva tai lähes kaikki yksilöt ovat vain yhdessä populaatiossa.

D) Pieni tai hyvin rajoittunut populaatio. Uhanalaisuudessa käytettäviä raja-arvoja on D-kriteerissä 50, 250 tai 1000 yksilöä.

E) Kvantitatiivinen analyysi. E-kriteerillä tarkoitetaan esim. tieteellisiin populaatiomallinnuksiin perustuvaa sukupuuttoriskiä. Kriteeri on harvoin käytetty.

Uhanalaisuusluokat:

Sukupuuttoon kuolleet (EX, extinct) ja luonnosta hävinneet (EW, extict in wild) ovat globaalisti käytettyjä luokkia. Hävinneet lajit ovat sellaisia, jotka ovat kuolleet maapallolta sukupuuttoon. Tällä hetkellä IUCN:n nettisivuille on listattu 834 sukupuuttoon kuollutta lajia (IUCN:n arvioissa sukupuuttoon kuolleiksi luetaan vain historiallisena aikana, käytännössä ihmistoiminnan takia hävinneet lajit). Luonnosta hävinneet lajit ovat sellaisia, mitä ei enää esiinny missään villinä, mutta yksilöitä on vielä tarhattuna tai kasvitieteellisissä puutarhoissa. Valtaosa luonnosta hävinneistä lajeista on kasveja, mutta joukossa on muutamia isojakin eläimiä kuten afrikkalainen sapelibeisa.

Hävinneet (RE, regionally extinct) on alueellisissa uhanalaisarvioissa käytetty luokka, eli käsittää lajeja jotka ovat hävinneet esim. Suomen alueelta, mutta esiintyvät vielä jossain muualla. Muutama laji on Suomen punaisella listalla arvioitu hävinneeksi, esimerkiksi vesikko.

Äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered) lajit ovat niitä, joilla on erittäin suuri ja välitön sukupuuttouhka. Äärimmäisen uhanalaisten lajien populaatiokoko lasketaan useimmiten vain kymmenissä, tai populaatiokoko on romahtanut hyvin nopeasti ja rajusti.

Erittäin uhanalaiset (EN, endangered). EN-lajit ovat hieman paremmassa tilanteessa kuin äärimmäisen uhanalaiset, mutta lajeilla on edelleen hyvin korkea sukupuuttoriski. IUCN:n listoilla on tällä hetkellä yli 7000 erittäin uhanalaista lajia.

Vaarantuneet (VU, vulnerable). Vaarantuneet lajit ovat vähiten uhanalaisia, mutta kannan koko on melko pieni tai populaatioiden kehitys on selvästi taantuva. Valtaosa uhanalaisista lajeista on vaarantuneita. Vaarantunut laji ei ole välttämättä erityisen harvalukuinen. Myös kohtalaisen runsas laji voi joutua uhanalaiseksi A-kriteerin perusteella.

Silmälläpidettävät (NT, near threatened) lajit ovat niitä, jotka eivät toistaiseksi ole uhanalaisia, mutta kriteerien perusteella ovat lähellä joutua vaarantuneeksi tai todennäköisesti muuttuvat uhanalaisiksi lähitulevaisuudessa; esim. lajien populaatiokoko tai elinympäristöt ovat kutistuvia. Nimensä mukaisesti silmälläpidettävät lajit on tarkkailun alaisia, ja tästä ryhmästä tulee todennäköisesti uusia uhanalaisia lajeja lähitulevaisuudessa.

Elinvoimaiset (LC, least consern) lajit ovat nimensä mukaisesti sellaisia, ettei niillä katsota olevan merkittävää uhkaa, tai lajit ovat niin yleisiä ja laajalle levinneitä, etteivät pienet tai paikalliset uhkatekijät ole lajeille kovinkaan merkittäviä. Valtaosa lajeista on elinvoimaisia.

Uhanalaisluokituksessa on myös käytössä luokka tiedot puutteelliset (DD, data deficient) – eli lajit, joista ei tiedetä tarpeeksi jotta uhanalaisluokitusta voisi tehdä. Monet DD-lajit saattavat todellisuudessa uhanalaisia. DD-lajeja löytyy ennen kaikkea huonosti tunnetuista lajiryhmistä, tai syrjäisiltä seuduilta. Alueellisessa luokituksessa on lisäksi ollut käytössä luokka ei arvioidut (NE, not evaluated). Esim. Suomessa tähän ryhmään kuuluu uustulokkaita ja vieraslajeja, joita ei ole mielekstä arvioida osana Suomen lajiston uhanalaisuutta.

Uhanalaiskriteeristö on periaatteessa ihmistoiminnasta riippumatonta: uhanalaisuus ei sinällään tarkoita sitä, että laji on vaarassa hävitä juuri ihmistoiminnan seurauksena. Esim. jotkin lajit esiintyvät luonnostaan niin suppealla alueella (kuten vain yhdellä saarella), että ne lukeutuvat uhanalaiseksi kriteerin B perusteella. Tällaisia hyvin pienelle alueelle endeemisiä lajeja esiintyy mm. Kapmaassa tai Tyynenmeren saarilla. Suppealla alueella esiintyvät lajit ovat vaarassa hävitä jo pelkästään luonnollisten syiden seurauksena, esim. jokin luonnonkatastrofi voisi periaatteessa aiheuttaa lajien sukupuuttoja pienillä saarilla. Ihmistoiminta on kuitenkin uhanalaisuuden merkittävin syy valtaosalla uhanalaisista lajeista. Lajiston köyhtyminen ja uhanalaistuminen on jatkuva ja paheneva ongelma varsinkin trooppisilla ja köyhillä alueilla, missä väestönkasvu on voimakasta ja luontaisten elinympäristöjen katoaminen ei näytä pysähtymisen merkkejä. Sen sijaan mm. länsimaissa on nähtävillä hiukan positiivista kehitystä ainakin joidenkin eliöryhmien (lähinnä ehkä nisäkkäiden) osalta. Tosin syytä henkseleiden paukutteluun ei ole, esim. Suomessa lajiston uhanalaistuminen sen kuin jatkuu.

 

———-

Edellä on kuvattu sitä, mitä uhanalaisuus tarkoittaa luonnontieteellisessä mielessä. Jotta asia ei olisi liian helppo, Suomessa uhanalaisuudella on myös juridinen taso. Uhanalaiset lajit on mainittu ainakin luonnonsuojelu- ja hallintolain teksteissä; mm. uhanalainen laji voidaan määritellä erityisesti suojeltavaksi (jolloin lajin suojelussa voidaan ottaa käyttöön järeät keinot), ja viranomaiset voivat salata uhanalaisten lajien tiedot. Mutta lain mukaan uhanalaisia lajeja eivät olekaan uhanalaisarvion mukaiset lajit, vaan luonnonsuojeluasetuksen liitteen mukaiset uhanalaiset lajit. Osittain asetuksen lajilista on toki sama kuin uhanalaisarviossa, mutta suppeampi mm. hyönteisten ja muiden alempien ryhmien osalta. Luonnonsuojeluasetuksen lajilista pyritään aika ajoin päivittämään uusien uhanalaisarvioiden perusteella. Käytännössä laissa mainittu uhanalaisuus on kuitenkin melko lailla yhdentekevä kirjaus. Pelkkä luonnonsuojeluasetuksen uhanalaisluokitus ei ole kovinkaan kummoinen turva, ellei laji ole samaan aikaan rauhoitettu ja erityisesti suojeltava.

 

—————

Nykyään arvioidaan myös luontotyyppien uhanalaisuutta. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuus julkaistiin vuonna 2008, ja nyt on alkamassa luontotyyppi-arvioinnin toinen kierros. IUCN on kehittänyt kriteeristöä myös luontotyyppien uhanalaisuuteen, ja Suomen tuleva arvio tullaan tekemään IUCN kriteerien mukaisesti (ensimmäinen arvio oli kokonaan kansallista työtä). Luontotyyppien uhanalaisuuden arvio on mielekäs taso ja osa luonnonsuojelun kokonaisuutta: useimmiten uhanalaiset lajit löytyvät uhanalaisilta luontotyypeiltä. Luontotyyppien uhanalaisuudesta kirjoitan ehkä joskus myöhemmin enemmän.

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Mitä uhanalaisuus tarkoittaa

  1. Paluuviite: Blogin kolmas vuosi | Kuudes massasukupuutto ja muuta maailman menoa

  2. Paluuviite: Punaisen listan rinnalle vihreä lista? | Kuudes massasukupuutto ja muuta maailman menoa

  3. NIILO22 sanoo:

    ON!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s