Alkuhärän palauttaminen risteyttämällä on mahdollista – ja toisaalta ei ole

Noin vuosi sitten kirjoitin blogissa alkuhärästä, ja ajatuksesta palauttaa sukupuuttoon kuollut eläin nykyisiä nautoja risteyttämällä. Ajatus alkuhärän palauttamisesta on kohta jo sata vuotta vanha, sillä Heckin veljekset aloittivat risteytykset 1920-luvulla. Moderni geenitekniikka on viime vuosina tuonut huomattavasti uutta potkua sukupuuttoon kuolleiden eläinten tutkimiseen ja mahdolliseen sukupuuton perumiseen. Alkuhärkä on palautettavien lajien listalla ensimmäisten joukossa. Koska nykyiset naudat ovat käytännössä samaa lajia, on sukupuuton perumisessa yksi este vähemmän.

Hieman blogikirjoituksen jälkeen julkaistiin ensimmäinen alkuhärän kokonainen genomisekvenssointi, joka tehtiin 6750 vuotta sitten kuolleesta brittiläisestä alkuhärästä. Jäänteet ovat ajalta ennen karjankasvatuksen leviämistä Brittein saarille, joten kyseessä ollut yksilö oli puhdas alkuhärkä. Tutkimus vastasi heti yhteen keskeiseen kysymykseen: brittiläisistä ja irlantilaisista nautaroduilla on enemmän yhteistä perimää sekvensoidun alkuhärän kanssa kuin mannereurooppalaisilla roduilla, joten brittiläiset nautarodut ja villit alkuhärät ovat sekoittuneet keskenään. Näin ollen ajatus palauttaa alkuhärkä vanhoja nautarotuja risteyttämällä on lähtökohtaisesti mahdollista. Sekvensoidun brittialkuhärän onkin toivottu tuovan vauhtia lajin palauttamiseen, ja tutkimusta on varmasti luettu huolella palautusprojekteissa.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Äskettäin julkaistu artikkeli alkuhärän eri geenilinjoista antaa lajin perimästä hyvin monimutkaisen kuvan. Esim. alkuhärän mitokondrio-DNA:ta sekvenssoimalla on pystytty toistaiseksi tunnistamaan 7 eri haploryhmää, eli toisistaan eriytynyttä geneettistä linjaa. Euroopan alkuhärät edustavat melkeinpä vain yhtä näistä ryhmistä (haploryhmä P). Toisaalta kesytetyt naudat kuuluvat käytännössä vain kahteen haploryhmään: intialainen zebu-karja muodostaa oman ryhmänsä (I), ja muut naudat oman ryhmänsä (T). Tämä viittaa vahvasti siihen, että nauta on kesytetty toisistaan riippumatta kahdesti, sekä Intiassa että Lähi-Idän alueella (tämä ei sinällään ole mikään uusi tieto). Kuitenkin tietyt paikalliset nautarodut ovat selvästi saaneet geenejä muista haploryhmistä, esim. Italiasta ja Balkanilta löytyy omaleimaisia nautarotuja. Erityisesti Pohjois-Afrikan naudat muodostavat oman ryhmänsä, ja on mahdollista että Pohjois-Afrikan naudat on kesytetty erikseen. Aasiasta on hyvin vähän alkuhärän geenisekvenssointeja, mutta Kiinasta on havaittu muista ryhmistä poikkeava haploryhmä C, mikä on löytynyt vain yhdestä yli 10.000 vuotta vanhasta alkuhärkä- tai nautayksilöstä.

Alkuhärän palauttaminen onkin visainen tehtävä. Vaikka periaatteessa eurooppalaisista alkuperäisroduista onkin mahdollista risteyttämällä saada aikaan yksi alkuhärän muodoista – tai ainakin melko pitkälle sitä muistuttava eläin – niin pelkästään euroopplaiset rodut sisältävät vain pienen osan alkuhärän alkuperäisestä geneettisestä vaihtelusta, ja kuuluvat jopa eri haploryhmään kuin alueella eläneet villit eläimet. Välttämättä eurooppalainen alkuhärkä (tai varsinkaan yksi britanniassa sekvenssoitu yksilö) eivät ole erityisen edustava otos kyseistä lajia. Alkuhärkä oli aikoinaan hyvin laajalle levinnyt eläin, joka eli Atlantin rannikolta Tyynelle merelle ja etelässä Intian valtamerelle ulottuneella alueella. Toistaiseksi alkuhärän geeniperimästä tunnetaan vain pieni, eurooppalainen osa.

Tietenkin, kun alkuhärkä halutaan palauttaa niin jostain sitä on aloitettava.

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): megafauna, Yleinen Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s