Muutama päivä sitten julkaistussa tutkimuksessa espanjalainen tutkijaryhmä ilmoitti löytäneensä Baskimaan luolasta yhdeksän kappaletta luolaleijonan fossiloituneita kynsiluita. Löytöpaikka on La Garman luola, mikä on ollut suljettuna pleistoseenikauden lopulta saakka. Luolaa on tutkittu runsaasti, ja paikalta on löytynyt mm. asumusten jäänteitä, kalliomaalauksia, ja nyt luolaleijonan luita.
Tutkijat uskovat, että löydetyt kynsiluut kuuluvat yhdelle ja samalle eläinyksilölle, ja että luut ovat olleet osa leijonan nyljettyä taljaa (itse nahka on hävinnyt vuosituhansien aikana, jättäen jälkeensä vain luut). Nimittäin luissa olevia veitsennaarmuja kuvaamalla tutkijat ovat päätyneet siihen, että luut on leikattu tarkoituksella siten että ne ovat jääneet kiinni taljaan – samaan tapaan kuin nykyään petoeläinten taljaan jätetään (ainakin etukäpälien) kynnet paikoilleen. Tapa näyttääkin olevan tuhansia vuosia vanha, sillä La Garman löydöt on ajoitettu noin 16.000 vuoden ikäisiksi.
Luolaleijona hävisi sukupuuttoon Euraasiasta noin 14.000 vuotta sitten. Sukupuuton syynä on yleensä pidetty ilmaston muuttumista ja avointen arojen muuttumista leijonille soveltumattomiksi metsiksi, tai saaliseläinten katoamista joko ilmaston tai ihmisen aiheuttaman metsästyksen takia. Aiemmin pleistoseenikauden ihmisten ja muiden isojoen petoeläinten on arveltu enemmänkin vältelleen toisiaan kuin, vaikka joitakin aiempia merkkejä luolaleijonan metsästyksestä onkin olemassa. Nyt espanjalaistutkijat kuitenkin pohdiskelevat, että ihmisen aiheuttama suora metsästys on voinut olla osasyy luolaleijonan sukupuuttoon.
Nyljetty leijona on suora todiste ihmisen tappamasta luolaleijonasta. Mahdollisesti leijonantalja on ollut kantajalleen statussymboli, tai talja on ollut tärkeä rituaaliesine (kynsiluut löytyivät syvältä luolasta sivussa asumuksista, paikasta missä on luolataidetta ja muita merkkejä rituaaleista). Joka tapauksessa luolaleijonan talja olisi ollut arvokas esine – niin arvokas, että ihmisten olisi kannattanut jahdata vaarallisia petoeläimiä. Yksi löytö ei tietenkään todista mitään tavan yleisyydestä, ja tällä hetkellä tutkijoiden pohdinnat eivät ole spekulaatioita kummempia. Mielenkiintoinen löytö joka tapauksessa, vaikka kyse olisikin yksittäistapauksesta.
***
Blogissa aiemmin kirjoitettu luolaleijonasta ja sen s: Leijonan lyhyt historia