Bioenergian kaksi eri todellisuutta

Science-lehden nettisivuilla on äskettäin julkaistu mielenkiintoinen juttu bioenergiasta. EU:n alueen bioenergiabuumi näkyy Yhdysvalloissa asti: itärannikon metsiä hakataan pelleteiksi, joita sitten laivataan Eurooppaan, mm. Draxin 4000 MW voimalaitokseen Iso-Britanniaan. Vaikka toistaiseksi pellettien valmistus on Yhdysvaltain hakkuumääriin suhteutettuna vähäistä, toimiala kasvaa nopeasti.

EU:n alueella biomassan poltto lasketaan päästöttömäksi energiaksi. Laivarahti yms. logistiikka huomoiden saavutetaan EU:n päästölaskennassa pohjoisamerikkalaisillakin pelleteillä noin 80 % hiilidioksidipäästövähennykset fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Kuten blogissa joulukuussa kirjoitin, bioenergian päästöttömyys on alettu yhä enemmän kyseenalaistaa, ja siitä kirjoittaa myös Science. Syitä on käytännössä kaksi: aikaskaala ja maaperä.

Bioenergian päästöttömyys perustuu oletukseen, että metsä kasvaessaan sitoo poltossa vapautuneen hiilidioksidin, ja näin ollen nettona ei synny hiilidioksidipäästöjä. Yleensä tässä oletuksessa asiaa tarkastellaan noin 100 vuoden (eli suunnilleen metsän kiertoajan) aikaskaalassa. Kuitenkin joulukuussa 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen pitäisi rajoittaa 1,5 asteeseen, ja tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii merkittäviä päästövähennyksiä jo lähivuosikymmeninä. Tässä suhteessa 100 vuoden aikaskaala on auttamatta liian pitkä.

Toiseksi, metsässä hiiltä on varastoituneena huomattavia määriä maaperään. Globaalisti maaperässä on enemmän orgaanista hiiltä kuin kasvilisuudessa ja ilmakehässä yhteensä, ja esim. boreaalisella vyöhykkeellä maaperän hiilivarasto voi olla nelin-viisinkertainen puustoon verrattuna. Maaperän hiilivarasto huomioiden ilmaston kannalta vähintään yhtä oleellista on tarkastella maaperän hiilitasetta kuin puustoa. Ja yhä useammassa tutkimuksessa on selviä viitteitä siitä, että hakkuut (varsinkin avohakkuut) johtavat maaperän hiilivaraston hupenemiseen. Metsämaan hiilivarastot saattavat olla satoja vuosia vanhoja (tai tuhansia vuosia soiden kohdalla), joten maaperän hiilen kohdalla edes sadan vuoden aikaskaala ei ole riittävä. Näin ollen metsän hakkuu on kaukana ilmastoteosta.

Kolmas huomioitava seikka on tietenkin luonnon monimuotoisuus. Kasvava bioenergian tarve saattaa johtaa merkittäviin lisähakkuisiin ja sitä kautta metsäluonnon köyhtymiseen. Pahin skenaario olisi se, että trooppisia metsiä alettaisiin hakata Euroopan voimalaitoksiin. Toisaalta lisääntyvä puun tarve voi kannustaa maanomistajia istuttamaan lisää metsiä, mutta istutusmetsät harvoin (jos koskaan) vastaavat luontaisesti syntyneitä metsiä, eivätkä näin ollen korvaa luontaisia metsiä. Esim. istutusmetsät ovat yleensä yhden puulajin tasa-ikäisiä ja lajistoltaan köyhempiä – luonnonmetsien ja hoidettujen metsien ero korostuu varsinkin tropiikissa, missä pelkästään eri puulajeja on valtavasti.

Ilahduttavasti Suomessakin on jo näkynyt joitakin kriittisiä kirjoituksia bioenergiasta, vaikka pääosin jutut ovatkin ”Suomen linjan” mukaisia. Bioenergian suhteen on kaksi todellisuutta, joita voi verrata vaikkapa oheisten, joulukuun alussa julkaistujen kirjoitusten avulla (New Scientist vs. Helsingin sanomat). Ei ole vaikeaa arvata, kumpi näkemys lopulta osoittautuu oikeaksi…

Kaksi_todellisuutta.jpg

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 vastausta artikkeliin: Bioenergian kaksi eri todellisuutta

  1. Paluuviite: Maailman hölmöin kansa – vai päättäjät? | Kuudes massasukupuutto ja muuta maailman menoa

  2. Paluuviite: Biotalous-kupla on jo nyt puhkeamassa | Kuudes massasukupuutto ja muuta maailman menoa

  3. Paluuviite: Mitä enemmän metsiä hakkaa, sitä enemmän metsissä on puuta | Kuudes massasukupuutto ja muuta maailman menoa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s