Mammutin paluuseen vain 7 vuotta?

Tällä viikolla mm. Guardian julkaisi uutisen, jonka mukaan villamammutin herättäminen henkiin olisi vain kahden vuoden päässä. Asialla on tietenkin Harvardin yliopiston professori George Church tutkimusryhmineen, joka on työskennellyt asian parissa jo muutaman vuoden ajan.

Toki ensimmäisenä täytyy todeta, että kyseessä ei olisi varsinainen mammutin kloonaus. Kloonaus on tieteessä tarkasti määritelty tapahtuma, jossa elävän solun tuma siirretään munasoluun, ja siirron jälkeen munasolusta kehittyy tuman luovuttaneen yksilön klooni. Koska viimeiset mammutit kuolivat sukupuuttoon yli 4000 vuotta sitten, ei eläviä mammutin soluja enää ole. Mammuttien perimästä on jäljellä vain epämääräisiä DNA-pätkiä. Näin ollen mammutin kloonaus on sinällään mahdotonta.

Professori Church ei varsinaisesti yritäkään kloonata mammuttia, vaan työhön on lähdetty eri lähtökohdista. Koska aasiannorsu on mammuttien läheisin sukulainen (ja aasiannorsu on itse asiassa läheisempää sukua mammuteille kuin afrikannorsulle), on mammutin palauttamisen lähtökohtana aasiannorsun perimä. Churhin suunnitelma on periaatteessa yksinkertainen: katsotaan missä aasiannorsun ja mammutin geenit eroavat, ja vaihdetaan aasiannorsun geenien tilalle mammutin geenit, käyttäen hyväksi ns. CRISPR-geenieditointitekniikkaa. Tähän mennessä tutkimusryhmä on jo vaihtanut 45 aasiannorsun geeniä mammutin vastaaviksi, ilman näkyviä ongelmia. Muutokset koskevat mammutin pohjoisia sopeumia, mm. veren hemoglobiinia ja karvapeitettä.

Churchin tavalla saadaan aikaan jonkinlainen kylmien olosuhteiden sopeumia omaava aasiannorsu. Chuch itse ei halua kutsua eläintä mammutiksi, vaan leikkisästi mammufantiksi. Toki mitä enemmän mammutin geenejä aasiannorsuun siirretään, sitä mammuttimaisempi eläimestä tulee. Siitä ei kuitenkaan koskaan tule alkuperäistä mammuttia. Jos mammufantti joskus syntyy, se on täysin uniikki eläin, sen kaltaista ei ole maapallolla koskaan ollut.

Toistaiseksi uusia hybridisoluja elää vain laboratorion maljoilla, mutta Church arvioi, että kahden vuoden päästä heillä olisi valmis elefantin ja mammutin hybridialkio. Valmiista alkiosta on toki vielä pitkä matka elinkykyiseen alkioon, ja vielä pitempi matka elävään eläimeen. Edessä on siis runsaasti mutkia, joista suurin liittyy alkion kehitykseen. Perinteisesti on ajateltu, että alkio siirretään sijaisemon kohtuun, ja se kehittyy siellä normaalin poikasen tapaan. Prosessi on periaatteessa helppo pienikokoisilla eläimillä. Mammufantin sijaisemoksi kelpaisi vain aasiannorsu, mutta se on käytännössä mahdotonta. Aasiannorsut ovat tällä hetkellä uhanalaisia, eivätkä ne menesty kovinkaan hyvin eläintarhaoloissa, sillä tarhoissa kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Lisäksi norsujen kantoaika on liki 2 vuotta, eli norsujen käyttäminen sijaissynnyttäjinä olisi eettisesti arveluttavaa, vaikeaa, hidasta, kallista ja hyvin epävarmaa.

George Churchin suunnitelmaan kuuluukin mammufantin kasvattaminen tekokohdussa. Tekokohtuteknologia on toistaiseksi vielä scifi-asteella. Vaikka ensimmäisiä kokeiluja tekokohduilla onkin jo tehty mm. hiirillä, on siitä vielä matkaa toimivaan tekokohtuun, saati sitten norsun synnyttämiseen. Churchin haastattelun yhteydessä mainittiin useasti, että mammutin palauttamiseen on vielä ainakin 7 vuotta (reilu vuosi sitten Church puhui noin vuosikymmenestä). Seitsemän vuotta lienee kuitenkin yltiöoptimistinen arvio, ja se taitaa olla enemmän median keksimä kuin peräisin tutkijoilta itseltään. Maallikkona arvelisin, vielä ollaan parin vuosikymmenen päässä. Mammutin paluusta haaveilevat joutuvat siis vielä hillitsemään toiveitaan. Uskoisin kuitenkin, että mammufantti syntyy minun elinaikanani. Tekniikan kehitystä ei voi pysäyttää, ja mammutin palauttaminen tavalla tai toisella on jo tällä hetkellä työn alla useissa tutkimusryhmissä eri puolilla maapalloa.

Mammutin tai muiden sukupuuttoon kuolleiden lajien palauttaminen herättää myös kiivastakin vastustusta. Kriitikoiden mielestä hankkeet ovat eettisesti arveluttavia (toki yksi keskeinen ongelma poistuisi tekokohtuteknologialla), ja vastuuttomia aikana, kun tuhannet olemassa olevat lajit ovat ajautumassa sukupuuttoon. Lisäksi mammutin suhteen jotkut olettavat, ettei maapallolla enää ole jääkauden jättiläisille soveliasta elinympäristöä (vaikka tokihan mammutteja on elänyt aiemmillakin lämpökausilla).

Kritiikissä on monesti perää, ja varsinkin mammutin kaltaisen, hyvin älykkään ja sosiaalisen norsueläimen palauttaminen tulee tehdä harkiten. Sukupuuttoon kuolleiden eläinten palauttamiseen liittyy myös juridisia ongelmia; esim. mammufantti olisi ihmisen luoma laji – tulisiko se silloin luetella uhanalaiseksi?

Vielä vuosikymmen sitten uhanalaisten lajien palauttaminen vaikutti utopistiselta. Geeniteknologia on kuitenkin kehittynyt sellaisella vaudilla, että utopiasta on tulossa todellisuutta jo lähivuosina. Näyttää väistämättömältä, että sukupuuttoon kuolleita eläimiä tullaan joka tapauksessa jossain vaiheessa palauttamaan, kunhan tekniikka on siihen valmis. Niinpä ongelmista ja riskeistä keskustelu on tärkeää, jotta hankkeet pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin ja eettisesti. Toisaalta kehittyvästä geenitekniikasta voi hyvinkin apua uhanalaisten eläinten suojeluun. Geenitekniikan avulla on periaatteessa mahdollista palauttaa vaikkapa hävinnyttä geneettistä muuntelua uhanalaisen lajin populaatioon.

Ja asiaa on myös hyvä pohtia toiselta kantilta: jos sukupuuttoon kuollut laji on ihmisen hävittämä, eikö ihmiskunnalla ole moraalinen velvollisuus laji palauttaa? Itse ainakin olen vahvasti sitä mieltä, ett menneisyyden virheet pitää pystyä korjaamaan. Ei välttämättä juuri nyt, mutta joskus tulevaisuudessa.

 

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Mammutin paluuseen vain 7 vuotta?

  1. Paluuviite: Kun science fiction muuttuukin todeksi | Kuudes massasukupuutto ja muuta maailman menoa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s