Biotalous on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista; yritys saada Suomen talous nousuun uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntämällä. Yksinkertaistettuna biotalous tarkoittaa sitä, että Suomessa hakkuita pitäisi lisätä 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun metsiä on hakattu vuosittain noin 55 miljoonaa kuutiometriä, pitäisi hakkuiden määrän kasvaa 25-30 %. Tokihan lisähakkuut on tarkoitus tehdä kestävästi ja ympäristöä kunnioittaen. Puuta riittää, vakuuttelevat niin maanomistajien etujärjestö MTK kuin tutkimusorganisaatio Luonnonvarakeskus (LUKE).

Luontojärjestöt ovat yrittäneet hillitä hakkuuhimoa varoittelemalla ylilyönneistä ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä. Samaan aikaan varmasti moni luonnossa kulkeva on mielessään miettinyt, että missä ne valtavat hakkuurästit oikein ovat. Nyt onkin paljastunut, ettei niitä ole — ainakaan Suomen kaakkoisosassa. Metsäkeskuksen kaakkoisen alueen (käsittää Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnat) tilastojen mukaan kestävä hakkuutaso yksityismetsissä ylitettiin vuonna 2016 kymmenessä kunnassa; hurjimmat luvut saavutettiin Imatralla missä metsien käyttöaste oli 127 %. Eli Imatralla vuonna 2016 hakkuut ylittivät puuston kasvun 27 %. Jos tämä kuulostaa pahalta, niin vielä pahempaa on luvassa: tämän vuoden alkupuolella puukauppa on edelleen voimakkaassa kasvussa. Kestävät hakkuumäärät tullaan ylittämään tänä vuonna yhä useammassa kunnassa, ellei puukauppa jostain syystä hyydy. Kestämättömistä hakkuumääristä uutisoivat ensimmäisenä paikkallislehdot (mutta uutisissa ei kiinnitetty huomiota hakkuideen kestämättömyyteen), ja nyt myös YLE.

Teollisuus ja metsänomistajajärjestöt hykertelevät innoissaan ja vakuuttelevat, ettei syytä huoleen ole; nyt vain hakataan aiempia hakkuurästejä. Luonnonsuojelijat — ja varmaankin kuka tahansa ajatteluun kykenevä — ovat kauhuissaan. Äkkiä on unohtunut luonnonvarojen kestävä käyttö tai ympäristön kunnoittaminen. Yksityiset maanomistajat voivat halutessaan myydä kerralla vaikka jokaisen kalikan metsistään, mutta onhan se vähän kuin kusisi housuihinsa: lämmittää se hetken, kunnes tulee entistä kylmempi. Vastuu metsien kestävästä käytöstä on valtiovallalla tai puuta käyttävällä teollisuudella, eikä näiden vastuullisuuteen kannata tällä hetkellä paljoa luottaa. Nyt alkaa näyttää pahasti siltä, ettei Suomen metsissä loppujen lopuksi olekaan puuta kaikkiin uusiin tai suunniteltuihin tehtaisiin.

Suomen hallituksen biotalouden ja ilmasto- ja energiastrategian kulmakiviä ovat olleet metsien kestävä käyttö, hakkuita suurempi kasvu ja metsien iso hiilinielu. Kestävä käyttö ja hiilinielu on nähtävästi nopeasti unohdettu, ja ympäristöä kunnioittavasti Suomen metsätalous ei ole koskaan toiminutkaan. Nykinen hallitus ei ole ehtinyt istua edes kahta vuotta, ja biotalouden kupla on jo puhkeamassa.

 

---

Aiempia kirjoituksia aihepiiristä:

Bioenergia, hiilinielut ja hiilivarastot: kriittistä tarkastelua termien käytöstä, ja bioenergian väitetyistä suurista ilmastohyödyistä.

Bioergian kaksi todellisuutta: kuinka tieteellinen konsensus bioenergian suhteen näyttäisi olevan muuttumassa, eikä tästä Suomessa haluta tietää mitään.