Tuulivoima on yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian muodoista maailmassa: parissa vuosikymmenessä tuulivoiman tuotanto on monikymmenkertaistunut, ja kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Globaalisti tuulivoima on edelleen pieni tekijä suhteessa muihin sähköntuotantomuotoihin, vaikka paikallisesti (esim. Tanskassa) tuulivoimalla tuotetaan merkittävä osa sähköstä.

Tuulivoiman kasvaessa sen vastustus on kasvanut samaa tahtia. Esim. Suomessa monet kiistat liittyvät maisemaan: ihmiset eivät halua tuulivoimaloita näköpiiriinsä. Isojen tuulivoimaloiden tornit ovat kieltämättä massiivisia, ja saattavat kohota yli 100 metrin korkeuteen. Kauneus on aina katsojan silmässä. Minulle tuulivoimala näyttäytyy teknologian kehityksenä, ja mielummin niitä katselisi kuin vaikkapa avohakattuja järvimaisemia. Tuulivoiman väitetään myös sairastuttavan ihmisiä, ja Suomeenkin on noussut useita nettisivuja ja järjestöjä tuulivoimaa vastustamaan. Ja ovathan tuulivoimalat saaneet vastustajakseen perussuomalaisten puolueenkin (toisaalta vaikea nähdä, että kyseinen puolue toisi minkäänlaista uskottavuutta asialle). Kuitenkaan tieteellistä näyttöä tuulivoimaloiden aiheuttamista terveyshaitoista ei ole, todetaan alkukesällä julkaistussa hallituksen teettämässä selvityksessä. Ihmiset tuppaavat vastustamaan kaikkea uutta, oli sitten syytä tai ei.

Kolmas syy vastustaa tuulivoimaa on voimaloiden aiheuttama haitta luonnolle, lähinnä siis linnuille (ja lepakoille), joita törmäilee tuulivoimaloiden liikkuviin roottoreihin. Tuulivoiman aiheuttamat lintukuolemat ovatkin tällä hetkellä jonkinlainen kuuma peruna myös tutkijapiireissä. Tuulivoimalat kiistämättä aiheuttavat lintu- ja lepakkokuolemia, mutta kiistassa on lähinnä kyse siitä, miten paljon kuolemia tapahtuu – mitä lajeja tuulivoimalat tappavat.

Tuulivoimaloiden aiheuttamia lintukuolemia on pyritty tutkimaan monin tavoin. Esim. Espanjassa tutkijat seurasivat 252 tuulivoimalaa vuosina 2005-2008, ja löysivät noin 600 kuollutta lintua, mikä vastaa vain noin 1,3 lintua vuodessa voimalaa kohti. Myöskään muissa tutkimuksissa ei ole havaittu merkittäviä määriä lintukuolemia, mutta kieltämättä asian tutkimisessa on omat hankaluutensa; varsinkin lepakkojen suhteen vaikutusten arvioiminen on hankalaa. Vaikka tutkimuksissa ei ole löytynyt merkkejä merkittävästä kuolleisuudesta, liittyy tuulivoimaloihin yksi huolenaihe: merkittävä osa (esim. Espanjassa yli kolmasosa) voimaloiden tappamista linnuista on petolintuja, joiden populaatiokoko on yleensä alhainen ja poikastuotto hidasta.

Lintukuolemia voidaan kuitenkin rajoittaa tuulivoimaloiden sijoittelulla, ja ylipäätään tuulipuiston paikan valinnalla. Voimaloita ei luonnollisesti pidä rakentaa alueille, joilla kulkee merkittäviä lintujen muuttoreittejä tai paikoille, joissa (peto)lintutiheys on suuri. Myös maaston muoto ja lintujen paikalliset lentoreitit tulee huomioida, jos voimaloita rakennetaan maalle. Myös voimalaitosten suunnittelulla voidaan vähentää lintukuolemia. Useimmissa tuulivoimaloita rakentavissa maissa onkin tiukat lupaehdot tuulivoiman rakentamiseen: Suomen ohjeistoon voi tutustua vaikka Ympäristöministeriön julkaiseman oppaan avulla (pdf). Suomessa uuden tuulivoiman rakentaminen onkin aina useiden vuosien projekti, joka vaatii laajat selvitykset.

Tuulivoimalat kiistämättä tappavat lintuja. Mutta ihmisten aiheuttamia lintukuolemia tapahtuu lukuisista syistä. Kattavin selvitys lintukuolemista lienee tehty Kanadassa. Selvityksen mukaan suurimpia ihmisestä riippuvia kuolinsyitä ovat kissat, voimalinjat, rakennukset, liikenne, metsästys, ja metsätalous. Kaikkiaan Kanadassa arvioitiin kuolevan 186 miljoonaa lintua ihmistoiminnan seurauksena. Määrä tuntuu huimalta, mutta toisaalta Kanada on valtavan iso maa ja lintukuolemat ovat hajaantuneet hyvin isolle alueelle.

Tuulivoima on tällä hetkellä vähäpätöinen energiamuoto lähes kaikkialla, mutta sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Onko tuulivoimasta tulossa merkittävä kuolleisuustekijä tulevaisuudessa? Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan ei. Nimittäin tutkimuksen lopputulos on, että fossiilinen energiantuotanto tappaa lintuja yli 10 kertaa tuulivoimaa enemmän tuotettua megawattituntia kohti. Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä miten tulokseen on päädytty, mutta valitettavasti tutkimus näyttää olevan maksumuurin takana (kyseessä on Elsevierin julkaisu, joka on tunnettu rahastuksesta). Tutkimus on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä (jota ei sitäkään pääse maksumuurin takia lukemaan), mutta mikäli suuruusluokat ovat edes sinne päin, tulisi energiantuotantoon suhtautua aivan eri tavalla: fossiilisten polttoaineiden korvaaminen tuulivoimalla olisi merkittävä suojeluteko.

Tuulivoimala tuskin on valtava lintusilppuri, mitä äänekkäimmät tuulivoiman vastustajat esittävät. Hurjimpien väitteiden mukaan yksi tuulivoimala tappaisi jopa 1-3 lintua tai lepakkoa päivässä, mutta tutkimusten valossa nämä luvut vaikuttavat täysin absurdeilta. Väistämättä tulee mieleen, että tuulivoiman vastustajat ovat vain osa-aikaisia lintujen suojelijoita, vaikka pyyteettömästi uskoisivatkin väitteisiinsä. Eikö ensisijassa olisi syytä kiinnittää huomiota vaikkapa liikenteeseen tai sähkölinjoihin, jotka todistettavasti ovat lintujen surmanloukkuja? Harva on kuitenkaan vaatimassa varoituspalloja tai -lippuja sähkölinjoille; tai esittämässä metsänhakkuiden kieltoa lintujen pesimäajaksi: esim. lukuisat petolintujen reviirit autioituvat avohakkuiden seurauksena, vaikka itse pesäpuu säästettäisiinkin, puhumattakaan linnunpesistä, jotka metsänhakkuissa suoraan tuhoutuvat.

On tietenkin oikein vaatia tuulivoimahankkeita huomioimaan linnut jo suunnitteluvaiheessa sekä lupaprosessissa. Valitettavasti samoja vaatimuksia ei tunnu olevan esim. uusien teiden tai sähkölinjojen rakentamisen yhteydessä. Toisaalta yksi merkittävimmistä biodiversiteettiin kohdistuvista uhkatekijöistä on ilmastonmuutos, joka on seurausta ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Vuoteen 2100 mennessä mahdollisesti jopa kuudesosaa maapallon lajeista uhkaa sukupuutto ilmastonmuutoksen seurauksena. Fossiilisista polttoaineista luopuminen onkin välttämätöntä maapallon monimuotoisuuden – myös linnuston – suojelemiseksi; energiatalouden muutos on kuitenkin tehtävä kestävästi, käyttäen sellaisia tuotantomuotoja joiden ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset (sekä ilmastonsuojelun että luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta Suomen biotaloushaihattelu on todellisuudessa varsin kestämätöntä). Tutkimusten valossa tuulivoima on yksi parhaimmista keinoista tuottaa energiaa ilman hiilidioksidipäästöjä. Kun huomoidaan epäsuorat hyödyt, niin ehkäpä linnuston suojelemiseksi olisikin rakennettava enemmän tuulivoimaloita?