Herättikö hellekesä 2018 ilmastonmuutoksen todellisuuteen?

Mennyt kesä rikkoi lämpötilaennätyksiä niin Suomessa kuin maailmalla. Ilmatieteenlaitoksen mukaan kulunut kesä oli Suomessa mittaushistorian lämpimin. Eurooppa on kärsinyt ennätyksellisestä kuivuudesta, mikä on näkynyt koko mantereen kasvillisuuden kuihtumisena; tästä on kertonut mm. saksalainen astronautti Alexander Gerst. Kaliforniassa riehui lukuisia metsäpaloja, joista yksi oli historian laajin. Etelä-Afrikan Kapkaupungista oli kuivuuden takia loppua vesi; maailman ensimmäisenä miljoonakaupunkina. Kuuma kesä oli käytännössä globaali ilmiö, vaikka käynnissä on La Nina -säävaihe joka yleensä tietää keskimääräistä viileämpää ilmastoa.

Joulukuussa 2015 solmittiin Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen. Sopimusta pidettiin jonkinlaisena läpimurtona ilmastonsuojelussa, mutta muutama vuosi myöhemmin voi todeta että paljon porua, vähän villoja: konkreettiset teot ovat jääneet puuttumaan. Nature-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan alle 2 asteen lämpeneminen on erittäin epätodennäköistä, ja todennäköisesti vuonna 2100 lämpeneminen alkaa kolmosella kuin kakkosella. Vuodet 2015, 2016 ja 2017 ovat mittaushistorian kolme lämpimintä (vuoden 2016 ollessa toistaiseksi lämpimin), ja NASA:n ilmastodatan mukaan kuluva vuosi on toistaiseksi ollut vuotta 2015 lämpimämpi. Tällä hetkellä 4 asteen lämpeneminen näyttää todennäköiseltä kuin 2 astetta – ja neljän asteen lämpeneminen tarkoittaa täydellistä globaalia katastrofia: iso osa maapallosta muuttuu asuinkelvottomaksi, ja miljardit ihmiset trooppisilta alueita joutuvat pakolaisiksi.

Päästöjä pitäisi nopeasti vähentää, mutta suunta on päinvastainen: vuonna 2017 hiilidioksidipäästöt saavuttivat uuden ennätyksen. Tukalan kuumuuden, kuivuuden ja niitä seuranneiden tuhojen jälkeen moni näyttää heränneen –ainakin hetkellisesti – ilmastonmuutoksen todellisuuteen. Suomessakin ilmastonmuutoksen torjuntaa kannattavat puheissa poliitikot niin oikealta kuin vasemmalta; mm. pääministeri Sipilä ilmoitti, että Suomesta pitäisi tehdä ilmastotaistelun suurvalta. Poliitikot puhuvat paljon, mutta puheita maailmaan mahtuu. Entä onko tekoja ilmaston hyväksi?

Huonolta näyttää. Esim. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan on tulossa 10.000 hehtaaria uusia turvetuotantoalueita. Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat kivihiiltäkin suuremmat, mutta tätä järjetöntä soiden haaskausta ollaan ajamassa maakunnassa hallituspuolueiden edustajien voimin. Pääministeri Sipilä ”paras” ehdotus on toistaiseksi ollut, että autoilijat voisivat maksaa vapaaehtoisesti päästömaksua tankatessaan. Ehdotus sai osakseen kritiikkiä ja epäuskoista ihmettelyä, ja ihan aiheesta. Ei vapaaehtoisella näpertelyllä ilmastoa pelasteta. Poliitikoista pohjat taitaa vetää kuitenkin SDP:n Antti Rinne, joka Vihreän langan haastattelussa sanoo suoraan, ettei ole valmis leikkaamaan ympäristölle haitallisista tuista, kun siinä äänestäjä voi menettää työpaikan. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan ympäristölle haitallisia tukia on noin 3 miljardin euron edestä vuosittain, mutta haitallisten tukien leikkaaminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi.

Metsät on keskeinen osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ensinnäkin maapallon metsät ovat valtava hiilivarasto, sitoen 800 miljardia tonnia hiiltä; yli 20 kertaa enemmän kuin vuotuiset hiilipäästöt energiantuotannosta. Metsiin onkin mahdollista sitouttaa merkittävästi enemmän hiiltä, ja aiemmin metsäisiä alueita tulisikin aktiivisesti metsittää. Suomessa metsien hiilinielu on kuitenkin pienenemässä. Hallituksen tavoittelemat mittavat lisähakkuut ovat tekemässä tyhjäksi Suomen päästövähennykset – Suomen oman ilmastosopimus-raportoinnin mukaan (raportin luku 5). Itse asiassa hakkuiden takia päästöt saattavat huomattavasti jopa kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Suomen metsät pysyvät edelleen hiilinieluina, mutta nielu pienenee ja metsien hiilivarasto jää alhaisemmalle tasolle kuin ilman lisähakkuita. Tämä tuntuu olevan monille vaikea pala purtavaksi; kyse on siis siitä, että ilman lisähakkuita Suomen metsien sisältämä hiilimäärä olisi huomattavasti suurempi – eli ilmakehässä olisi vähemmän hiiltä. (Pitänee varmaan taas kirjoittaa uusi artikkeli metsien nieluista ja varastoista). Ja tietenkin, näin ilmastosopimuksen mukainen päästölaskenta toimii: päästöt miinus nielut; jos nielu pienenee, pitäisi päästöjä vastaavasti vähentää enemmän.

Suomen päästöt ovat siis seuraavan 15 vuoden aikana kasvamassa, johtuen metsien lisähakkuista. Mutta tätä faktaa ei saa sanoa ääneen; esim. kun BIOS-tutkimusryhmä huomautti Suomen ilmastopolitiikan järjettömyydestä, alkoi tutkijoiden vähättely sekä motiivien ja osaamisen kyseenalaistaminen, johon osallistui mm. ympäristöministeri sekä Maaseudun tulevaisuus.  Keskustelu on siis vajonnut ala-arvoiselle tasolle, jossa itse asia jää sivuosaan. Suomen ilmastopaneelin mukaan päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 44-66 % suhteessa vuoteen 1990, mutta suunnitellulla linjalla ei päästä lähellekään. Näin ylioppilaskirjoitusten aikaan voi sanoa, että uhosta huolimatta Suomen ilmastopolitiikka vaikuttaa olevan improbatur-tasoa.

Toisaalta toistaiseksi kaikki esitetyt toimet ovat näpertelyä, nykytilanteen hienosäätöä. Globaali energiankulutus perustuu lähes yksinomaan fossiilisiin polttoaineisiin: primäärienergian kulutuksesta fossiilisten osuus on n. 85 % (uusiutuvan energian osuus on noin 10 % ja ydinvoiman 4 %). On täysin selvää, ettei fossiilisia polttoaineita pysty korvaamaan esim. puun poltolla – eikä myöskään ydinvoimalla, vaikka ydinvoimaa ollaan jälleen nostamassa salonkikelpoiseksi energiamuodoksi. Esim. ydinvoiman viisinkertaistaminen lähivuosikymmeninä (mikä on sanalla sanoen utopistista) korvaisi vain pienen osan fossiilisista polttoaineista. Itse en kategorisesti vastusta ydinvoimaa. Sillä on toki oma roolinsa ja olemassa olevien voimaloiden sulkeminen on useimmiten typerää, mutta ydinvoima ei ole ratkaisu. Alkaa olla täysin selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii koko talousjärjestelmän perusteellista uudistamista: kapitalismi ja ympäristönsuojelu eivät vain ole yhteensopivia. Jatkuvan talouskasvun ideologiasta on yksinkertaisesti luovuttava. Valittettavasti se ei tule tapahtumaan, koska valtaa pitävät tahot ovat nykyjärjestelmän suurimpia hyötyjiä.

Neljän asteen lämpeneminen todennäköisesti tietäisi nykyisen kaltaisen sivilisaation loppua: nouseva merenpinta hukuttaa rannikkokaupunkeja, kuivuus tuhoaa maapallon nykyiset vilja-aitat ja makean veden lähteet, trooppiset metsät häviävät, piinaavat (jopa tappavat) lämpöaallot yleistyvät ja miljardit ihmiset joutuvat etsimään uutta elämää pohjoisesta (ei ole enää huolta, miten saadaan pidettyä koko Suomi asuttuna). Kuulostaako pelottavalta?

Ja aina pitää muistaa, ettei ihminen ole maapallolla yksin, vaan olemme yksi lajia miljoonien joukossa. Valtaosa maapallon biodiversiteettikeskittymistä on trooppisilla tai aavikoitumisherkillä alueilla, jotka tulevat muuttumaan totaalisesti mikäli ilmasto lämpenee neljä astetta. Lajien sukupuutto tulee vain kiihtymään, joko suoraan ilmastonmuutoksen seurauksena tai välillisesti, ihmisten yrittäessä epätoivoisesti säilyä hengissä viljelysten tuhoutuessa kuivuuden tai kuumuuden takia. Esim. suurille nisäkkäille ei ole minkäänlaista tilaa lämpenevässä maailmassa.

Mikäli ilmastonmuutosta ei hillitä nyt, seuraukset voivat olla katastrofaaliset niin ihmisille kuin maapallon luonnolle. Enää ei ole aikaa siirtää päästövähennyksiä tulevaisuuteen, riidellä muutamista prosenteista tai hienosäätää nykyistä systeemiä. Täytyy toimia.

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s