Liioittelu sopii huonosti ympäristöviestintään

Helmikuussa uutisoitiin laajalti tutkimuksesta, jonka mukaan maailman hyönteiskannat ovat rajussa laskussa. Uutisoinnissa (esim. The Guardian ja YLE) maalailtiin kuvaa, kuinka nykymenolla hyönteiset häviävät sadassa vuodessa. Otsikot olivat rajuja, ja saivat varmasti klikkauksia. Tutkimus oli kuitenkin monessa suhteessa ongelmallinen ja uutisointi puhdasta liioittelua.

Suomessa ylilyöntiin tarttui ensimmäisten joukossa Suomen luonto -lehti. Sittemmin tutkimusartikkelia ovat ruotineet myös Jyväskylän yliopiston tutkijat. Alkuperäisen tutkimuksen metodeihin ja oletuksiin liittyy merkittäviä puutteita, minkä seurauksena voimakkaat johtopäätökset eivät olleet perusteltuja. Tutkimuksen perusteella ei voi päätellä mitään sen suuntaista, että hyönteiset ovat katoamassa sadassa vuodessa. Samaa tosin sanoo jo arkijärki.

Alkuperäisen artikkelin raflaavaa uutisointia on perusteltu tavoitteella herätellä ihmisiä hyönteisten heikkoon tilaan. Hyönteiskantojen kehityksestä on hälyttäviä tutkimustuloksia eri puolilta maapalloa, ja asiaa on sivuttu parikin kertaa tässä blogissa. Artikkelin keskeistä antia oli yhteenveto hyönteiskantojen taantumista aiheuttavista tekijöistä. Hyönteisiä uhkaa ennen kaikkea elinympäristöjen muuttuminen intensiiviseksi maatalousympäristöksi, torjunta-aineet, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Huoli hyönteisistä ja laajemmin ympäristössä tapahtuvista muutoksista on aiheellinen.

Huono tiede, liioittelu ja katastrofien maalailu on kyseenalainen keino hankkia näkyvyyttä, sillä se pahimmillaan syö tutkijoiden ja koko tutkimusalan uskottavuutta. Monet ympäristöongelmat ja biodiversiteettikato ovat tarpeeksi huolestuttavaa ilman liioittelua tai yltiöpäisiä ennustuksia, jotka eivät toteudu. Monet lobbaritahot seuraavat ympäristöaiheista uutisointia tarkasti, ja tarttuvat herkästi ylilyönteihin, käyttäen tilannetta oman etunsa ajamiseen ja tutkijoiden mustamaalaamiseen. Ympäristöongelmista on viestitettävä rehellisesti ja kiihkottomasti. Se on (toivottavasti) pitemmän päälle paras keino saada viesti perille. Vastuu tässä on myös toimittajilla. Otsikoilla klikkauksien kalastelu sopii huonosti asiapitoiseen uutisointiin.

Tieteellisen tutkimuksen pitäisi olla (ainakin teoriassa) vapaata tutkijoiden ennakko-oletuksista ja toiveista. Aina näin ei ole, mutta tieteessä on yksi hyvä ominaisuus: muut tutkijat pitävät huolta, että virheelliset väitteet ja tulokset korjautuvat. Niin kävi tässäkin tapauksessa; hyönteisten tilanne on monessa paikassa huono, mutta ei aivan niin huono kuin alun perin annettiin ymmärtää.

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.