Nykyajan anekauppaa kompensaation nimellä

Viimeistään ex-kansanedustaja Antero Vartian perustama säätiö Kompensäätiö on tuonut hiilidioksidipäästöjen kompensoinnin yleiseen tietoisuuteen. Kompensoinnin idea on yksinkertainen: kuluttaja maksaa ylimääräisen maksua kuukausittain tai esim. lentomatkan, ostotapahtuman yms. yhteydessä. Maksu ohjataan sitten hankkeisiin, joilla sidotaan aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt pois ilmakehästä. Kompensaatiota voidaan hakea esimerkiksi metsityshankkeista, suojelualueiden perustamisesta tai uusiutuvan energian rakentamisesta.

Kompensaatioajatukseen sisältyy kuitenkin useita ongelmallisia seikkoja, joiden takia suhtaudun kompensaatioon epäillen.

1) Jotta kompensaatio olisi todellista, pitäisi hankkeen olla sellainen että se ei tapahdu ilman kompensaatiosta kerättyjä varoja. Tämä on ehkä kompensaation suurin puute: kuinka voidaan todentaa, että jokin toimi olisi jäänyt toteutumatta? Esim. uusiutuvaa energiaa rakennetaan joka puolella maailmaa. Jäisikö jokin hanke toteutumatta ilman kompensointia? Sama pätee myös metsitykseen. Onhan täysin mahdollista, että kompensoinnilla kerätyillä rahoilla toteutetaan hankkeita, jotka olisivat tapahtuneet muutenkin jonkin muun tahon (esim. valtioiden tai yritysten) toteuttamana. Tällöin kompensointi ei johda todellisiin päästövähennyksiin.

Lisäksi kompensoinnin kohteen pitäisi olla pysyvä. Metsityshankkeista ei ole hyötyä, jos metsät hakataan muutaman vuosikymmenen päästä. Tämä on mielestäni aiheellinen huoli kehitysmaissa tapahtuvissa hankkeissa. Ovatko ne pysyviä?

2) Vaikka kompensointi tapahtuisi luvatun mukaisesti, se ei ole ilmastotoimena kummoinen. Jos ilmastonmuutos halutaan rajoittaa alle 2 asteen, vaatii se merkittäviä päästövähennyksiä – eli kulutuksen vähentämistä. Kompensaatioon sisältyvä ajatus ,että elintapoja ei tarvitse muuttaa kunhan kulutuksen kompensoi pienellä maksulla, on yksinkertaisesti valheellinen. Todellisuudessa kompensaatioilla on merkitystä vain siinä tilanteessa, että päästöistä on leikattu 80-90 %. Nykyisen kaltaisia päästöjä ei ole mahdollista kompensoida.

3) Kompensaatiomahdollisuudet ovat rajalliset. Esim. metsittämistä ei voi jatkaa loputtomiin, vaan maapallolla uutta biomassaa voi kasvattaa vain rajallisen määrän. Vaikka kompensaatio toimisi kuten luvataan, sillä on mahdollista hoitaa vain pieni osa päästöistä (kuten kohdassa 2 todetaan, päästöistä on leikattava valtaosa, oli kompensaatiota tai ei).

4) Kompensaatio on liian halpaa. Vartian säätiö laskee hiilidioksiditonnin hinnaksi 20 €, joten keskiverto suomalainen kompensoisi noin 10 tonnin päästönsä 17 eurolla kuukaudessa. Tämä vastaa todennäköisesti alle prosenttia henkilön tuloista. Jos ilmastonmuutoksen torjunta olisi näin halpaa, olisivat ratkaisut helppoja.

Vertailun vuoksi: tätä kirjoittaessa EU:n päästökaupassa hiilidioksiditonnin hinta on noin 25 €, ja tätäkin hintaa on pidetään yleisesti liian alhaisena päästökaupan toimivuuden kannalta. Lisäksi Kompensäätiö ilmoittaa verkkosivuillaan, että päästöt ylikompensoidaan jopa 2-5 -kertaisesti. Vaikea nähdä miten se tapahtuu nykyisellä halvalla hinnalla. Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.

 


 

Laskin oman kompensaatiomaksuni suuruuden säätiön nettisivuilla. Noin 5 tonnin vuosittaisilla päästöillä kompensoisin hiilijalanjälkeni 8 € kuukaudessa. Summa on todella pieni; eliniän aikana maksua kertyisi vain noin 6000 €. Kotimaassa summalla saisi noin hehtaarin eteläsuomalaista metsää suojeluun. Se ei taida ihan riittää.

Valitettavasti kompensaatio vaikuttaa olevan nykyajan anekauppaa: siinä myydään ennen kaikkea hyvää mieltä. Toivon olevani väärässä ja näillä maksuilla saavutetaan konkreettisia tuloksia, mutta se ei vaikuta uskottavalta. Esim. Twitterissä eräät talouselämän ihmiset ovat jo ehtineet iloita, miten Vartia ratkaisi ilmastonmuutoksen markkinaperuisteisesti. Valitettavasti tämä on juuri se ajatus jota pelkään: tehdään vääriä asioita, mutta kuvitellaan että vaikutus on merkittävä.

Suomessa parempi keino sitoa hiiltä on laittaa rahat metsien suojeluun jonkin säätiön kautta, tai rahoittaa vaikkapa luonnonsuojeluliiton Hiilipörssiä. Samat ongelmat liittyvät myös näihin, kotimaassa saavutetaan todistettavasti jotain konkreettista — myös luonnon monimuotoisuuden kannalta.

 

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Suomesta, Yleinen Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Nykyajan anekauppaa kompensaation nimellä

  1. Paluuviite: Esimerkki kompensaatiokusetuksesta | Kuudes massasukupuutto ja muuta maailman menoa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s