Autioituvat trooppiset metsät

Trooppisten metsien biodiversiteetti on maapallon rikkainta. Samalla trooppiset metsät ovat nopeasti katoamassa. Myös jäljellä oleviin metsiin kohdistuu merkittäviä uhkatekijöitä — vaikka ne näyttäisivät olevan luonnontilassa.

Uunituoreessa tutkimuksessa selvitettiin trooppisten metsien eläinpopulaatioiden tilaa. Tulokset ovat hälyttäviä, joskaan eivät yllättäviä. Metsästys vaikuttaa olevan uhka eläinlajistolla läpi trooppisen alueen, ja valtaosassa trooppisista metsistä eläinpopulaatiot ovat taantuneet metsästyksen seurauksena. Pahin tilanne on Länsi-Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Indonesiassa yleisesti sekä Väli-Amerikassa ja Andien ympäristössä Etelä-Amerikassa.

Metsästys kohdistuu ennen kaikkea suuriin nisäkkäisiin, maassa eläviin kasvinsyöjiin ja petoeläimiin (joko suoraan tai saaliseläinten hupenemisen kautta). Mikä pahinta, metsästyksen vaikutukset ulottuvat jopa koskemattomiin metsiin ja suojelualueille; eläinpopulaatiot saattavat olla taantuneet jopa 50 % koskemattomista trooppisista metsistä, ja 20 % suojelualueista.

Asia ei varsinaisesti ole mitenkään uusi. Villilihan (bushmeat) pyynnin on pitkään tiedetty olevan merkittävä uhka eläinpopulaatioille. Jo alkuperäiskansojen harjoittama metsästys on monin paikoin autioittanut kylien ympäristöt laajoilta alueilta villieläimistä, ja ongelma on pahentunut modernien aseiden, teiden rakentamisen ja metsien pirstoutumisen seurauksena. Esim. Länsi-Afrikassa villilihan pyynti on ammattimaista toimintaa. Metsiin tunkeutuvat pyytäjät apuvat kaiken mahdollisen, mikä tulee vastaan. Toiminta on useimmissa maissa laitointa, mutta keinoja valvoa pyyntiä ei ole. Metsästys voi olla myös häikäilemätöntä rikollista toimintaa, jossa pyydetään eläimiä esim. kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin. Ja villilihan pyynti saattaa olla äärimmäisen vaarallista myös ihmisille: esim. Länsi-Afrikan ebolaepidemia lähti 2013 mahdollisesti liikkeelle ruuaksi pyydetyistä lepakoista.

Eläinten liiallisella metsästyksellä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Isojen eläinten ja petoeläinten pyynti muuttaa lajiston koostumusta, lisäten esim. jyrsijöiden ja muiden pienikokoisten eläinten määrää. Tämän on havaittu mm. vaikuttavan kasvillisuuden koostumukseen ja mahdollisesti jopa puulajiston muutokseen. Liiallisella metsästyksellä saattaa olla myös taloudellisia seurauksia, jos arvopuiden määrä trooppisissa metsissä vähenee. Metsät muuttuvat köyhiksi niin ihmiselle kuin muullekin eliöstölle.

Trooppisten metsien eläinpopulaatioiden tila vaikuttaisi vieläkin huonommalta, jos perspektiivinä olisi vuosituhannet. Esim. valtaosa Etelä-Amerikan isoista eläimistä hävisi sukupuuttoon jo yli 10.000 vuotta sitten; todennäköisesti megafaunan katoamista seurasi merkittävä ekosysteemin muutos, mistä ei enää ole jäljellä juurikaan merkkejä. Nyt ihminen on tekemässä samaa uudelleen, koko maailman mittakaavassa.

Äskettäinen biodiversiteettiraportti oli karua luettavaa. Lajiston hupenemisen tahti on ennakoitua nopeampaa, ja miljoona lajia on vaarassa hävitä lähivuosikymmeninä. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta ennestään. Työnsarka on valtava, ja vaatii toimia aina valtiotasolta yksityisiin ihmisiin.

Valitettavasti mikään raportti tuskin kääntää kehitystä. Nykymaailmassa raha ratkaisee, ja suojelutyö maksaa — vaikka epäsuorat hyödyt olisivat paljon kustannuksia suuremmat, kvartaalitaloudessa katsotaan vain lyhytnäköisesti lähitulevaisuutta. Siinä on syy miksi biodiversiteettikriisiä tai ilmastonmuutosta ei tulla ratkaisemaan nykyisten päättäjien tai talousjärjestelmän voimin.

Mainokset

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): Maailmalta, Yleinen Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s