Luonnonvarakeskus (LUKE) julkaisi eilen vuoden 2018 hakkuumäärät. Kuten arvata saattoi, hakkuut saavuttivat jälleen uuden ennätyksen: runkopuuta hakattiin kaikkiaan 78 miljoonaa kuutiometriä. Hakkumäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä.

LUKE:n uutisen sävy on tietenkin positiivinen, vaikka tekstissä todetaankin, että hakkuut lähestyvät puutuotannollisesti kestävää hakkuutasoa. Lähestyvät, ja useassa maakunnassa jo ylittävätkin: maakuntien murheenkryynit Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo ylittivät jälleen kestävän hakkuutason melko reippaasti; Kaakkois-Suomessa liikkuessa tätä ei voi olla havaitsematta. Käytännössä 100 % hakkuutason saavuttivat Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pohjois-Savo, ja lisäksi yli 90 % hakkuutaso ylittyi Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa.

Teollisuuspuun hakkuut vuosina 2016-2018 ja kestävä hakkuutaso. Tiedot on koottu LUKE:n tilastotietokannasta

Uutinen on huono useammallakin tavalla. Ensinnäkin metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta hakkuut eivät vuosiin ole olleet kestävällä tasolla, ja lisähakkuiden myötä tilanne on vain huonontumassa. Toiseksi, kestävän tason ylittyminen tarkoittaa sitä, että metsien hiilinielu on menetetty – ja hiilinielun pieneneminen näkyy selvästi Suomen nettopäästöissä. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hakatusta puusta tulisi valmistaa pitkäikäisiä tuotteita; kuitenkin yli puolet hakatusta puusta päätyy energian tuotantoon. Metsäteollisuuden lobbareiden väitteet, että puu korvaa mm. puuvillaa tai muovia, ovat ainakin vielä pelkkää sanahelinää.

Vuonna 2018 hakattiin noin 90 % puutuotannollisesti kestävästä hakkuutasosta. Siitä huolimatta jotkut kuvittelevat, että Suomeen on mahdollista perustaa yhä uusia sellutehtaita. Asiasta on saatu aikaan jopa pieni hallituskriisi, ainakin mediassa. Tuore ympäristöministeri Krista Mikkonen totesi – aivan oikein – etteivät kaikki suunnitellut tehtaat voi toteutua. Siitäkös moni keskustan poliitikko veti herneen nenään. Jännä juttu, sillä onhan metsäteollisuus itsekin todennut, ettei puuta riitä kaikkiin hankkeisiin. Kaikkiaan suunnittelussa tai selvityksessä on viisi uutta sellutehdasta, jotka lisäisivät puun käyttöä ainakin 15 miljoonalla kuutiolla, edes teoriassa tästä ei voi toteutua kuin puolet.

LUKE:n ennusteen mukaan hakkuiden huippu on toistaiseksi nähty, ja tänä vuonna teollisuuspuun hakkuut jäisivät 65 miljoonaan kuutiometriin. Sekin ylittää selvästi vuoden 2017 hakkuutason. Pahasti näyttää kuitenkin siltä, että nimenomaan sahatavaran kysyntä hiipuu, ei niinkään sellun. Luvattuja innovaatioita yhä odotellessa Suomen paljon kehuttu metsäteollisuus osaa näköjään tuottaa vain bulkkikamaa.