Saimaan verkkokalastuskielto päättyi kesäkuun lopussa, ja kolmessa päivässä pyydyksiin hukkui neljä kuuttia. Viides kuutti hukkui viime viikolla. Lisäksi heinäkuun alussa löytyi jo viime vuonna kangaskatiskaan kuollut nuori norppa. Ja aivan kuin tässä ei olisi riittävästi, niin Puumalasta löytyi huonokuntoinen kuutti, joka oli vammoista päätellen ollut verkkoon sotkeutuneena. Kuutti ei välttämättä koskaan pääse takaisin Saimaaseen vaikka se täysin toipuisikin (herää kysymys, mitä eläimelle sitten tapahtuu).

Vapaa-ajan kalastus verkoilla on saimaannorpan ehkä merkittävin uhkatekijä ilmastonmuutoksen ohella. Kalastamista isolla osalla Saimaata on rajoitettu ajallisesti (verkkokalastuskielto 15.4.-30.6.), ja tietyt, norpalle vaarallisimmat pyydystyypit on kielletty kokonaan. Vuosien mittaan kieltoaluetta on laajennettu norppien levittäytyessä, viimeisimpänä Puruveden eteläosa tuli mukaan kalastuskieltoalueeseen, kun viime vuosina alueella on syntynyt muutama kuutti. Halpaa lystiä kalastuskiellot eivät valtiolle ole, vuosittain osakaskunnille maksetaan kielloista satojen tuhansien korvaukset.

Heinäkuun alussa neljän kuuttikuoleman jälkeen heräsi jälleen vahva halu saada koko Saimaa pysyvän verkkokalastuskiellon piiriin. Kansalaisaloite Saimaan verkkokalastuskiellosta sai hetkessä vaadittavat 50.000 nimeä, eli aloite päätyy eduskunnan käsiteltäväksi. Läpi aloite ei tule menemään, sillä keskustapuolue vastustaa kalastuskieltoa; se ei kuulemma ole ”hallitusohjelman mukainen”. Toistaiseksi norpalle ei ole siis luvassa suuremmin apuja ainakaan poliitikoilta, mitä nyt toiveita välttää verkkokalastusta ja lupaus työryhmän perustamisesta.

Osa paikallisista asukkaista näkee verkkokalastuksen erittäin tärkeänä pyyntimuotona, ja änkyrät vastustavat kaikkia rajoituksia kiivaasti. Verkoilla pyydettävät tärkeimmät saaliskalat ovat muikku ja kuha. Muikkua eivät yksityishenkilöt ilman verkkoja pysty juuri pyytämään. Kuhaa voisi uistella, mutta se nähdään liian vaivaloisena ja saalis epävarmana. Viranomaiset ovat vaikeassa välikädessä, ja lausunnot ovat sen mukaisia. Kuolemia voivotellaan, mutta ne nähdään jonkinlaisena välttämättömänä pahana; se käy hyvin ilmi ELY-keskuksen kalastusviranomaisen tiedotteesta.

Viisi norppaa alle kuukaudessa on iso luku, vaikka sitä yrittäisi miten selitellä. Viime vuosina pyydyksiin kuolleita norppia on löytynyt 2-7 yksilöä vuosittain, joten tänä vuonna on pelkona ennätyssaalis. Tai voi olla että heinäkuussa on vain ollut huonoa tuuria, eikä yksikään norppa enää tänä vuonna jää verkkoihin. Toki tässä on huomioitava, että verkkoihin kuolee enemmän norppia kuin tulee yleiseen tietoon. Kaikki ihmiset eivät ilmoita verkkoon jääneestä norpasta, tai norppa saattaa verkkoa nostettaessa irrota ja vajota pohjaan.

Norppakanta on jatkuvasti hiljalleen kasvanut ja sinällään kestää muutaman ylimääräisen kuoleman vuodessa. Toisaalta talvien lämpeneminen ja pesimäolosuhteiden heikkeneminen pahenee vuosi vuodelta. Voi olla, että jatkossa jokainen norppakuolema tulee välttää, jos norppa on tarkoitus Saimaalla säilyttää. Silloin se tarkoittaa myös verkkokalastuksen kieltämistä. Verkkokalastuksen puolustajat pitävät verkkokalastusta kestävänä tapana hankkia ruokaa luonnosta. Herää kysymys, miten kestävää toiminta oikeasti on, jos se uhkaa uhanalaisen eläimen olemassaoloa?