Myskihärkä Käsivarren Lapissa

Eilen uutisvirrassa silmiin osui pieni mutta mielenkiintoinen uutinen. Metsähallituksen erätarkastaja näki yksinäisen myskihärän Käsivarren erämaassa. Erätarkastaja katseli eläintä matkan päästä kiikareilla. Lähelle myskihärkää ei kannata mennä, sillä eläin voi käyttäytyä ihmistä kohtaan aggressiivisesti.

Myskihärkä on ehdottomasti laji, joka kuuluisi tuntureiden luontoon. Laji on erinomaisesti sopeutunut lumiselle tundralle, ja pystyy kaivamaan ruokaa syvältäkin hangen alta. Esihistoriallisella ajalla myskihärkää esiintyi kaikkialla arktisella alueella, niin Euraasiassa kuin Amerikan mantereella ja myös Grönlannissa. Laajimmillaan myskihärän levinneisyys oli jääkauden kylmimpään aikaan, ja ilmaston lämmetessä lajin elinalue supistui. Ihminen koitui myskihärkien kohtaloksi valtaosalla historiallista elinaluetta. Häviämiseen altisti eläinten käyttäytyminen: myskihärät eivät pakene uhkaa, vaan asettuvat kehään puolustamaan poikasia. Niinpä eläinten pyytäminen oli ihmisille helppoa, joskin riskialtista.

Euroopan viimeiset myskihärät elivät Ruotsin tuntureilla, mistä ne hävisivät jo tuhansia vuosia sitten. Aasian puolella viimeinen myskihärkäpopulaatio sinnitteli Taimyrin niemimaalla, mutta sieltäkin laji hävisi jo pari tuhatta vuotta sitten. Amerikan mantereella myskihärät selvisivät paremmin, vaikka metsästys hävitti lajin valtaosalta vanhaa elinaluetta. Lajin viimeiseksi turvasatamaksi jäi Grönlanti sekä Kanadan arktinen alue ja kaukaiset saaret.

Myskihärkä pelastui tuholta, koska lajin viimeiset populaatiot esiintyivät riittävän kaukaisilla ja vaikeakulkuisilla seuduilla. Sittemmin myskihärkiä on siirretty takaisin vanhoille asuinsijoilleen, eikä lajia enää pidetä uhanalaisena. Myskihärkiä esiintyy jälleen mm. Alaskassa sekä sekä monessa paikkaa Venäjällä. Etelä-Norjan vuoristoalueelle myskihärkä palautettiin jo 1930-luvulla, mutta toisen maailmansodan aikaan laji hävitettiin uudelleen. Heti sodan jälkeen myskihärkiä palautettiin uudelleen Norjaan, ja tuolloin tehty siirto onnistui. Nykyisin laji on levinnyt myös Ruotsin puolelle.

Myskihärän levinneisyyskartoilla laji on merkitty esiintymään vain Norjan eteläosiin, eikä Pohjois-Norjan osalta ole mitään mainintaa. Ilmeisesti myskihärkää on siirretty myös pohjoiseen, sillä on vaikea uskoa, että lajin yksilöitä harhailisi talven aikana satojen kilometrien päähän. Näyttää siltä, että pian Suomenkin lajilistalle saadaan lisätä uusi rivi.

Tietoja Markus Puhis

Luonnonsuojelija, jolla on paljon ajatuksia, ja unelma maailmasta, joka olisi parempi sekä ihmiselle että muille eläville.
Kategoria(t): megafauna, Suomesta Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s